Ahdistusta ja lääkkeistä jupinaa..

Oli eilen ahdistava päivä. Näin yhden tutun jolla on pieni lapsi ja lisäks odottaa toista tällä hetkellä.

Eikä siin kaikki tän toisen laskettuaika on suurinpiirtein sama mitä meil olis ollu tai enhän mä tarkkaan tiedä mut siin paikkeil kumminki oisko alle viikolla korkeintaan heittäny.. Jotenki oli tosi hankalaa saada pidettyä ittensä kasas tuollaases tilantees ja varsinki ku oli muitaki ihmisiä ympäril.. Lisäks yhdel toisel on hetki sitte syntyny lapsi..

Lisäks oon nähny kauheel syötöl painajaisia, joihin heräilen! Ööö nään tosi harvoin painajaisia tai ylipäätänsä muistan että mitä unta oon nähny. Nyt niit onki sitte tullu jatkuvasti ja kaiken lisäks ne kaikki liittyy jotenki pieniin lapsiin tai raskauteen. Muutenki oon nukkunu tosi huonosti pitkän aikaa..

Tuntuu että mun koko kroppaa yritetään täyttää täl hetkel lääkkeil ja tekis niin lujaa mieli laittaa koko juttuun stoppi. Mulla on vaikka mitä vastaan lääkkeiden syöntiä (siis tarkotan että itte syön). En meinaa millää ottaa edes särkylääkettä ja täl hetkel sit lisäks mun kroppaan isketään kaikkee muutaki lääkettä.

Aikoinaan lääkkeiden syönti on ollu aiheuttaa mulle mahahaavan ja lisäks ne lääkkeet oli lääkärin määräämiä!! Luulis että lääkärit tietää mitä määrää. Sitä lääkettä mitä mulle sillon määrättiin sais korkeintaan syödä pari päivää putkeen. Mulle määrättiin sitä jatkuval syötöl puolen vuoden ajan.. Olin sillon niin nuori että söin siks ku lääkäri määräs, mut nykyään oon viisaampi.

Voi olla että joudun ruveta syömään lisäks jotain muit lääkkeit ku vaan jaksaisin eka mennä tuosta yhestä jutusta lekuriin... Niiden lääkkeiden käyttö tulee sillon olemaan välttämätöntä, mut nää tn hetken lääkkeet on sillee kumminki tavallaa "hyödyttömiä", et ei olis haittaa vaikken söiskää..