tiistai 19. elokuuta 2008

Raskaus huolia ja tasa-arvosta

Hmm.. en sitte saanu tänäänkää aikaseks soitettua jonneki ja kysyttyä onko mun nykyinen olo tila normaalia.. Ketuttaa aika moniki asia tällä hetkel tässä mun tilantees.

Ku kävin viime viikol lekuril sain siis lähetteen aborttia varte.. Mutta ketuttaa se asia että sillon ku kävin sielä niin se ei voinu mitenkää suhtautua asioihin sitä mukaan että mun sisällä asuu ja kasvaa lapsi!! Vaikka pyydänki lähetteen aborttia varte niin toivon silti että mua kohdeltais niin ku muitaki odottajia. Esim. kerrotaan mikä on normaalia odotuksessa ja mikä ei. Sitte se että mihin mä voin soittaa ja kysellä kaikkea, koska
a.) en oo koskaan ollu aikasemmin raskaana (kas kummaa) en voi tietää yhtää mitää näistä asioista, mitenkä pitää toimia missäki tilantees yms..
b.) en todellakaa tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Enkä voi pahemmin keneltäkää tutultakaa kysellä, koska haluan olla koko jutusta mahdollisimman hiljaa varsinki, jos päädytään aborttiin tai jotain tapahtuu. En siis todellakaa halua olla selittelemäs kaikille tutuille omia päätöksiäni ja kuunnella siinä samassa moraali saarnoja, kuinka on tehny väärän valinnan (sen saarnan kyllä osaa hoitaa mun ajatuksetki ihan tarpeeks hyvin..)
c.) en tiedä, mistä asioista kuuluis olla menos lekuriin ja mistä ei.
d.) en tiedä noista syönti jutuista yhtää mitää. Tai no okei sen verran mitä oon lukenu netistä. Eli siis tiedän ja en, mut en sitte tiiä kuinka moni oikeen on huuhaata ja kuinka moni ei..

Paljon mietteitä yhdelle ihmiselle joka kumminkin kantaa näiden mietteiden perusteella kahden ihmisen kropat. Ja toisen pienen pienen ihmisen elämän näillä asioilla ja ratkaisuilla. Monia asia kumminkin vaikuttaa tässä vaiheessa moneen asiaan.

Mutta ihmetyttää miksi lääkäri ei tosiaankaan voi kohdella niin kun odottavaa äitiä vaikka kuinka pyytäis lähetteen aborttiin. Se on kumminkin siinä että tuo kaikki voi olla hyvinkin kohtalokasta, jos yhtäkkiä päätänkin pitää tämän lapsen niin kuin tällä hetkellä paljon olen uumoillutki, että jos sittenkin anna mahdollisuuden tälle taaperolle syntyä.

Elämä huolettaa hyvinkin paljon. Tällä hetkellä on kumminkin monen muunkin elämä kyseessä eikä vain minun. Päällimmäinen huoli, kuinka pärjään pienen lapsen kanssa ilman isää ja kuinka se lapseen vaikuttaa.. Ja se tosiaan haluanko lapseni syntyvän rikkinäiseen perheeseen johon kuuluu vain äiti ja lapsi..
Tiedän että hyvin moni on kyseisestä asiasta selvinnyt, mutta selviämmekö me..

Ei kommentteja: